tiistai 23. huhtikuuta 2013

"Ikinä ei oikein tiedä mitä odottaa"






Löysin yläasteen Mediakasvatuksen päättötyön. ^


mun jalka on leveempi ku poikaystävän


Juhlistettiin RTV-porukalla Radio Trombitin loppumista kattohuone saunaosastolla ja sitten hieman jatkettiin Kallion kuppiloihin. 




Ja innoissani menin töihin viikonloppuna uuden paidan kanssa jossa on myös uus väripilkku!
Ihana kukka, jonka ehkä uskallan joskus taiteilla kampaukseenkin.

Tämä tapahtui muutamien viikkojen aikana, mutta mitä nyt on luvassa...



Tänään aamulla iski paniikki. Mulla oli muurautunut silmät kiinni ja tänään alkoi työharjoittelu! Sain ne lopulta auki, tosiaan silmätulehdusta pukkaa, mutta ei anneta sen haitata!
Päivä mennyt rattoisasti. Aurinko piristi yllättävän paljon jo alkuun kun kävelin Pikkiksen läpi 23:n pysäkille, jotta pääsisin Ilmalaan Radio Deihin. Ja onneksi se aurinko paistokin, se nimittäin lievitti hieman jännitystä.
Uusi paikka, ns. uuden jutun alku ja uudet ihmiset jännittää aina! Ikinä ei oikein tiedä mitä odottaa.
Ensimmäiseksi harjoittelupäiväksi tämä oli antoisa. Pääsin jo oppimaan jonkun verran editointi järjestelmästä, vaikutti melko simppeliltä kuten studiokin. Suurempi homma oli tänään toimituksen kokoukseen osallistumisen jälkeen litteroida (purkaa paperille kaikki sanottu) haastattelu ja siitä tehdä uutinen, joka julkaistiin sitten seurakuntalaisessa. Tosiaan en ole pitkään aikaan kirjoittanut, koulussakin oli viimeiset ajat vain hölöttelyä (juontamista) radiossa, joten ääni taitaa mutta kirjoituskieli ei niinkään paljon. Onneksi ohjelmapäällikölle kelpasi versio johon olin eritellyt jutun pointit ja tehnyt jonkunlaisen rungon ja hän lisäili ja viimeisteli sen julkaistavaan muotoon. Ja kaikkeen tuohon menikin sen verran aikaa, että päivä olikin pulkassa klo 17.
Ps. tosi hieno ruokala jossa syödään, on stadin korkein ravintola, jopa Tornia korkeammalla! Sinne mä pääsen ain safkaa, löytyy siis ylimmäisestä kerroksesta.

=) -Anna

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Mietteitä... - ja onko ei merkki pahasta?

Onko MERKKI tuotteet ja vaatteet nykyään tosi must?




Hope not! Nimittäin ite en ole kovinkaan merkki-ihminen.

Käytän vaatteita jotka tuntuu päällä hyviltä ja jota on kiva yhdistää, ja mieluiten niin miten muut eivät ole yhdistäneet. Nimittäin merkki, alkaako se olemaan jo aika massaa?


Mulle suurimmat merkit ovat toisille varmaankin samalla tasolla kun halpavaateketjut mulle, ja halpavaateketjut heille kenties on kuin kirpputorit?? Ja mitähän ne oikeat kirpparit on...
 

Tyyliä on moneksi. Tän mun blogin ideahan ei ikinä ole ollut olla muotiblogi.
Tää on webbipäiväkirja jossa jaan mun lifestylee, aatteita ja mulle kiinnostavii jutskii.


Tietenki se on harmi jos ihmisen mielenkiinto ja toisen vastaanottaminen olisi niin pintapuolista että ensin katsotaan onko toisella mitään merkkiä. 


Toivoen kuitenkin että suurinosa mun lukijoista onkin jo oppineet tuntemaan mut ja että en ole kovinkaan merkkivaate/laukku hamstraaja.



Eikä mulla kauhean jänniä loma kuviakaan näy, harvemmin sitä on varaa ulkomaille, etelän rannoille jne. 

Välillä vain ihmettelen,  kytätäänkö suurta osaa blogeista sen vuoksi, että ollaan kateellisia siitä mitä muilla on tai missä muut ovat olleet?
Vastaavanlaisesti, onko suurin osa "muotiblogeista" nykyään näyttämistä muille mitä uutta hienoa kallista ja ihanaa itsellään on, yrittäen saada muut kateellisiksi?

Vai löytyykö vielä niitä jotka ammentavat blogeista puhtaasti vaan inspistä tai ovat kiinnostuneita vain lukemaan tai kirjoittamaan?



xo väsynyt Anna =)

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Ylioppilasjuhla - hankalia valintoja

JA silloinhan kaikki haluavat näyttää parhaimmiltaan.
Mekko on se keskipiste jonka kaikki huomaavat sinusta ensimmäisenä, sen jälkeen saattaa tulla kengät, laukku ja hiukset. Mutta mekko on se jonka huomaa myös juhlasalin yläreinasta. Ja samalla myös se vaikein valinta. Sillä mekonhan täytyy olla perfect. 

Aloin ajattelemaan viime vuotta kun itse valmistuin ylioppilaaksi. Mekkoa etsittiin monesta paikasta, sillä mulla oli tarkat kriteerit siitä. Ensinnäkin, ei massaa, täytyy erottua muista ja eliminoida mahdollisuus, että jollain toisella olisi sama mekko, joten en suunnannut itseäni ensimmäisenä Mangoon tai Zaraan. (kyllä juhlassa joillain oli toistensa kanssa samat mekot)

Ja kriteereistä haastavimmat olivat, täytyy näyttää multa eli jotain muuta ku muilla, olla kuitenkin hieno ja viimeisenä: sopia mun vaaleaan ja punertavaan ihonväriin. (ei siis nudea ikimaailmassa, olisin takariviläisille näyttänyt lavalla alastomalta!)

Tykkään suosia hieman erilaisia liikkeitä. Ajattelin että Serpenttiini olisi pelastanut minut, mutta ainut ihanuus siellä oli pitkä musta leninki jossa oli tissivaonkohdalla blingbling. Mutta en todellakaan kelpuuttanut kevätjuhlaan mustaa! Olisin näyttänyt muutenkin enenmmän albiinolta siitä mitä jo olen. 


Tämä löytyi Your Facestä.

Onnea sulle ylppärimekon kanssa, ja paljon onnea valmistumisen johdosta!!

terv. Anna =)


10min päivämeikki

 HUomentaa sanoo tuo naama tuolla peilissä. Appelsiinimehu ja kahvi alas ja pakkelit naamaan ja menoksi.

Mun tosi iisi päivämeikki valmistuu melko nopeasti, riippuu kuinka väsynyt sattuu aamulla olemaan.
Koska mun iho on hyvin kuiva, käytän aamuin illoin erilaisia kosteusvoiteita.
Ihoni on myöskin hyvin vaalea, punertava ja verisuonet aika pinnassa. Ja sen takia täytyy olla aika nappiin menevä meikkivoiteet.
 Yleensä laita hieman tummenpaa meikkivoidetta ensin alimmaiseksi ja sen jälkeen rupean korostamaan ja häivyttämään kohtia vaaleammalla meikkivoiteella. Normaalisti Maybelinen Dream satin liquid - light porcelain on mun sävy mutta juuri tänä aamuna se oli tietenkin loppu ja oli käytettävä vielä hieman tummenpaa. Tässä Dreamessä on mielestäni hyvä se että se on melko paksua, peittää hyvin. Vaaleampi meikkivoide josta mainitsin on FIT110, eli vaaleimmasta päästä, en itseasiassa ole kaupoissa nähnyt tuota vaaleampaa? Tuo on aika ohuempaa iholla, joten silla on kiva saada kuultavuutta.


Huulet mulla rohtuu aivan älyttömästi, huulirasva on must! Ja tuokin apteekista jopa ostettu. Tykkään tosi paljon käyttää huulipunia, välillä ihmiset ihmettelevät kuinka jaksan lisätä sitä koko ajan? No ei sitä kokoajan tarttekkaan lisätä. Nyt ei oo kuvaa, mutta laitan usein varsinkin tumman huulimeikin alle pohjustukseksi Silmämeikin pohjustusvoidetta ja sillä se huulipunakin hyvin pysyy. Kuten pysyi aikanaan esimerkiksi Wanhoissa mulla koko päivän.

Jep mulla on mitättömän vaaleat omat kulmat, kaverit joskus sanoneet että näytän ilman kulmien laittamista syöpäpotilaalta, ei ollu kovi kauniisti sanottu. Mutta anyway, oon tosi laiska ihminen, noi pitäis oikeasti värjätä koska alkaa tuo kalmakynä jo kyllästyttämään ja kohta loppumaan. Samalla ois kiva saada noi myös johonki fiksuun muotoon.


Luomiin tykkään laittaa vaaleaa, jos laitan huulipunaa. Pysyy tietynlainen tasapaino (vaikka tuona pvnä ei tuo huulipuna kovin tummaa ollutkaan). Ensin mattavalkoista liikkuvalle luomelle ja sen jälkeen kimalletta päälle ja hieman laajemmalle alueelle.






Koska eayliner on loppu on kajaali päässyt kovaan käyttöön. Sitä ripsien tyveen, niin ei sotkeudu luomet.

Melkein viimeiseksi, RIPSIVÄRI. Ja tämä ihanuus jota minä käytän ripsiini on Lancômen Hypnôse, ja niin rakas lemppari! Kallis mutta kestää pitkään ja erottelee ripset hyvin, ei sotke paljon ja aina ei tämän kanssa ripsientaivutintakaan tartteta.





Loppusilaukseksi tietenkin tarttetaan puuteri. Tämä Maybelinen on mun lemppari. Mulla on tosiaan ollut vaikeuksia löytää hyvää sävyä, niin ettei iho muutu kellertäväksi tai tule rajoja. Onneksi kiltti myyjä osasi tätä suositella (ja tietenkin meikin numerosarja on pyyhkiytynyt pois...) tätä sävyä käyttää kuulemma todella paljon tummenpi ihoisetkin, nimittäin se on niin kuulas että käy monille ihonsävyille.



Semmonen pika päivämeikki ja ei siihe tainnukkaa mennä kuin 7min.

ps. ja jos käytän poskipunaa, se on usein huulipunaa