lauantai 14. kesäkuuta 2014

Mutta aikaahan meillä oli




Graffitit vaihtuivat erilaiseen katutaiteeseen matkatessamme rantaa pitkin. Mieli olisi tehnyt liittyä seuraan ja raapustaa oma kädenjälki noille vanhoille seinille. Tunne johti siihen ettei se ole minun tehtävä, se joka pitää näitä katuja elossa onkoon se hänen, kunhan ei lopeta luomistaan. 






Koko tiistai päivä menikin tutkien ja kävelle, kummankin jalkapohjat taisivat hieman kärsiä mutta pohjelihakset kiittivät, pitäähän sitä aina treenata kun vain voi! haha..
Tämän reissun jälkeen palasimme hotellille kaffelle ja odottelemaan että huoneemme viimein vapautuisi, johan siihen menikin aikaa. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit: