keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Uutta kohti

Oh dear! Herätyskello ei ollut myötämielinen, hame taisi jäädä unholaan. Olin sopinut nähdä ystäväni klo 12 Sellossa, hoitaa uv ostokset ja samalla oisin hameeseen käynyt ostamassa vetoketjun.
Nyt pitää keksiä uudet vaatteet ja kuitenkin ehtiä kaupoille, eihän se alko yötämyöten ole auki!
Tästä taitaa tulla mielenkiintoinen päivä. Pääasia, että tuleva vuosi alkaa hyvissä merkeissä ja hyvässä porukassa missä sitten ikinä olenkin. Jenkkitavoin en kuitenkaan odottele uudenvuoden pusua vuoden vaihteessa, se ei ole nyt mun juttu.

Hyvää vuoden loppu ja uuden alkua!

Yhdeksi uuden vuoden lupauksekseni voisi sopia "mene aikasin nukkumaan ja pistä moneen kelloon herätys"

;)
Anna

tiistai 30. joulukuuta 2014

Uudenvuoden asu mielessä


Tänään olisi ollut tuo päivä kun olisin hyvin ehtinyt tätä omaa pikkuprokkista viedä ajatuksen tasolta etiäpäin... mutta toisin kävikään. 
Olin ostanut reippaammin tekonahkaa kuin tarvitsin, ostohetkellä suunnittelinkin käyttäväni sitä vielä muuhun. Alunperin ostin sitä housuja varten (vyötärökaitale ja taskunsuut) joten paljon on vielä jäljellä. Olen etsiskellyt kuvia erimallisista nahkahameista ja kohta alkaa muodostua se malli mitä haen, enää tarvitsisi vain aikaa ja raivattua tilaa ompelukoneelle. Tajusimpa, että kaikki kaavani ovat koulussa, täytyy varmaan soveltaa ja ettiä jotkut kaavat, muokata tai sitten hieman sooloilla..
Huomenna on luvassa pikkusiskon hiusten värjäilyä ja töihin menoa, pliis mistä saisin vielä lisää aikaa!

See ya! 

lauantai 27. joulukuuta 2014

UNI


Vaikka kuinka uusi peittoni on vienyt uneni uudelle tasolle ja nukkuminen maittaa niin kovasti että oli tänä pakkasaamuna pakko kerrankin nousta hieman aiemmin. Joulun vietto pikkuhiljaa alkaa olla jo takana, eilen söin mielummin itsetehtyä pizzaa kuin samoja jouluruokia mutta joululomalla lepäämisestä en luopuisi mistään hinnasta. Valitettavasti huomenna takaisin töihin, joten täytyy oppia ettei päivätolkulla voikaa nukkua, mihin tämän aamun herätys oli oikein oivallinen. 

Oi kuinka olikaan virkistävä sää. Itse olin onnellinen "perhekalleidestani", takista joka on monen mutkan kautta saanut nimekseen hemulitakki. Isoäitini antoi sen minulle varmaa 10 vuotta sitten, se on lämpimin takki jonka omistan, eli joka pakkaskelin pelastus! Hemulitakki päällä ja hattupäässä suunta tänä aamuna oli Kaapelitehdas.

Viimeksi käydessäni Kaapelitehtaalla Design Marketissa tuli minua ja äitiäni vastaan hauskasti pukeutunut ja meikattu nainen pilvi päässä. Eihän se tietenkään oikea pilvi ole, sen tapainen enkä osaa kuvailla mistä se tarkkaanottaen oli tehty. Hän jakoi lappuja ja kutsui tulemaan katsomaan esitystä talvella. Minun onnekseni sain joululahjaksi kaksi lippua kyseiseen Talvisirkukseen, jonka  aiheena oli Uni, joka oli Hurjaruuth -teatterin esittämä.


Saavuin ystäväni ja äitini kanssa (joka oli saanut siskolleni suodun lipun käyttöönsä) hyvissäajoin paikalle. Sisääntulo ovesta tuoksui Pannuhallin kahvilassa vastapaistettu pulla. Tunnelma oli kaunis ja mystinen tuon lämpimän ja turvallisen pullantuoksun lisäksi. Emme oikeastaan kukaan tienneet mitä odottaa. Monet naapurimme olivat onnistuneet osumaan samaan näytökseen ja tiesivät kertoa aikaisimmilta vuosilta millaista on ollut ja kuinka kovasti ovat tykänneet, ehkä talvisirkuksesta tulisi minulekin perinne.



Ja ei pelkästään ehkä vaan toivottavasti!
Istuimme meilkein kohtisuoraan esityslavaa päin, ihmeen kaupalla saimme siis loistopaikat. Hieman olin ehtinyt tutkia esitystä heidän nettisivuiltaan, kaikki ei ollut pelkkää yllätystä. Shhh ja se alkoi! Uni, jatkuva, vaihtuva, unissakävelijä, haaveet, pelot, naurut, itkevä lapsi... uneen liittyy paljon. Ja se esitettynä trapetsilla, valoilla, köysillä eikä edes tukivaijereilla sai välillä sydämen tykyttämään jännityksestä ja toisinaan silmien suurenevan hämmennyksestä. Taustalla säesti live orkesteri.


Sirkus on jotain niin uutta joka kerralla, jännittävää, pikkaisen vatsanpohjalla kutkuttavaa ja vapauttavaa. Jos minulta kysytään saa minut raahata sirkukseen toistamiseenkin, ei vain lapsenmielisyyteni vuoksi, tulisin sinne katsomaan ihan aikuisena kuten tänääkin, nauramaan ja ihmettelemään, aina saa ihmetellä. Ehkä omat unenikin heräävät jossain todellisuudessa eloon, ainakin ne maittavat sen uuden peiton ansiosta paremmin joten saattaa olla että ensi yönä lennetään taas kuten lapsena.






keskiviikko 24. joulukuuta 2014

#24 Jouluaatto


Joulukalenteri projektini on päätöksessään. 24 päivää olen etsinyt joulutunnelmaa ja tähän jouluaattoon se viimein huipentuu.
Kuukauteen on sisältynyt ekat glögit, sairastelu, itsenäisyyspäivän vietto, eka starbucks käynti, jouluvaloja, ruokaa, joulupuuroa, ystäviä vanhoja että uusia, ostoksia, markkinat, lunta ja itse jouluaatto!
Penrinteitä kunnioittaen aamulla joulupuuron ja kuusen tuoksu leijailivat ilmassa, joulupullaa oli leivottu, kuusen koristeen ja lahjat alla, enon kylässä käynti, lahjojen avaaminen ja yhteinen oleminen.... kaikkitämä on joulua. Ihanaa!
Hartaasti toivon, että vanha perinne käydä jouluyönkirkossa onnistuisi
sitten olisi minun aattoni paketissa!

Rauhaisaa ja ihanaa joulua kaikille!

Anna 

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Ei lankaa ja ei narua

Yksin kotona ja elossa. Eilen illalla vietin aikaa ystävieni kanssa, sanoin jo aiemmin etten yksin halua mennä kotsaan nukkumaan koska muuten tulee itku... samalla logiikkani oli että yksin ois kyl tosi jees herätä!
Oon pitkään katellu netistä kuvia tai käyny kavereiden luona ja ihmetellyt miten heidän vaaterekillä roikkuvat vain ne kauniimmat vaatteet, yleensä rekki ei ole edes täysi ehkä enemmän sellanen esittely juttu.  Mulla on vaaterekki, samanlainen kuin noissa muotiblogeissa näkyy. Mutta mitenkään en onnistu pitämään sitä yhtä siistinä. Ongelmana on joko ylensuuri laiskuuteni... löytyy juhlavaatteita, jakkuja, housut hameet, neuleita ... kaikkea. Tai toinen ongelma on tilanpuute. Vaatekaappini pursuaa eikä sinne voi muutenkaan kaikkia vaatteita laittaa joidenkin pitää olla hengarissa. Vaatehuone on täyttä. Eli .... sorry. No can do. Ei mulla varmaan ikinä tuu olee tyylikästä sisustus rekki -elementtiä.

Johan on taas juttua eikä sille lankaa.
Tarkotus ois ehtiä tsekkaa Tuomaan markkinat, ne on vikaa päivää. Myöskin tänään on ainut vapaa, joten pitäisi lahjoja vielä ehtiä ostaa. Hopihopi Anna äkkiä se naama kuntoon ja keskustaan!

Jos olette huomanneet olen laittanut instagrammiin joka päivä oman koulukalenteri kuvan, katsotaan sitten aattona millaisen kokoelman olen saanut aikaan!

Tsuibaduiii kyl kaikki hoituu!
-Anna

maanantai 15. joulukuuta 2014

Joulutunnelman etsintää



Taustalla soi Evening Chill -soittolista Spotifystä. Rauhallinen sunnuntai, kolmas adventti ja kohta on jo joulu! Onko se tämä pimeys ja lumettomuus, vai miksi minusta ei tunnu joululta. Toisaalta Tuomaanmarkkinoita en ole vielä kokenut, en pipareiden tai joulupullien leipomista. Ne on ne pienet perinteet mitkä rakentavat jouluntunnelmaa vähä vähältä. 




Sunnuntait yleensä menee sohvalla makoillen leffoja katsellen. Onneksi Stockmann pitää oviaan auki yhdeksäänasti joten minullakin mahollistui kokea ensimmäistä kertaa Starbucks. Aivan totta, en ole ennen käynyt siellä ja olihan se jännittävää miettiä valikoimasta mitä valitsee ja sanoa oma nimensä. Halusin jäädä istumaan ystävien seurassa hetkeksi paikoilleen ja kerrankin oli tilaa ja rauhaisaa, joten pieneksi pettymykseksi muodostui se, että enhän minä nyt saanut sitä ´hienoa´take away muakia nimellä varustettuna. Se on sitten vielä koettava jonain päivänä! 





Jos vanhemmat ostavat kuusen tänävuonna, niin kyllä se joulutunnelma sieltä löytyy kun jouluaattona tuoksuu oikeilta neulasilta ja riisipuurolta!
Sitä odotellessa,
hyvää joulun odotusta!

Anna 

lauantai 13. joulukuuta 2014

Riivattua

Piirretty tuotesuunnittelun tunnilla, harjoitus turkiksen piirtämisestä. 

Kirjoitusvaje ei yleensä johdu siitä etteikö olisi asiaa. Monesti ei riitä aika tai sitten on vain niin huono aika ettei halua kirjoittaa asioita ylös.
Riivausten syksy on vainonnut minua. Toinen koskettanut henkistä ja toinen fyylsistä jaksamistani.
Eilen kävin paljon läpi vanjoja papereita ja löysin keväältä ja vuoden takaa runoja, pari iloista mutta suuremmaksi osaksi aika riipiviä. Runot ovat olleet tietynlainen tapa minulla ilmaista oloani vaikken niihin ole mitään oikeaoppista sointua ikinä saanut, ne ovat sanoja jotka tulevat syvältä. Koska ne tulevat syvältä ne ovat yleensä päässeet paperille vaikeina aikoina kun ahdistava kipu haluaisi ulos. Ei ole yhtään suomalaista kehua omaa tekemistään, mikä on välillä sääli, olemme hyvin kainoja ja vähättelemme enemmän kuin pitäisi. Vaikka noiden muistojen esiintuovat runot vihlaisevatkin niitä vanhoja haavoja, ihan ihmettelen jälkikäteen kuinka olen osannut sen hetkiset tunteet pukea sanoiksi.
Tällähetkellä kun riivattu syksi on fyysisesti hakannut minua sairaaksi moneen kertaan ja henkinen tunnesotku sekoittanut solmuksi olisi ihanaa saada se runosuoni hereille ja pieni olo tästä riivauksesta ulos.
Valitettavasti kynä ja paperi naaman edessä ei riitä, itseään ei voi pakottaa aivan kaikkeen.
Luultavasti vanhainkotiin päästyäni runokokoelmasta saisi sanakirjan paksuisen.

Anna

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Kaakaota ja joulunvaloja


Ihanaa, että aikataulut ovat antaneet tietynverran periksi ja vapaa iltoja on löytynyt. Uudet naamat virkistävät. Olen iloinen, että koulun ulkopuolellakin olen voinut olla koulukavereideni kanssa. Nyt minulla alkaa tämä jatkuva pimeys ahdistaa entistä enemmän. Ajatukset ovat olleet ristissä, voimat pohjassa ja päälimmäinen tunne on ollut yksinäisyys. Mutta enhän minä yksin ole, on vanhoja ystäviä ja uusia. 




Kävin luokkakaverini kanssa erään koulupäivän jälkeen kaakaolla. Hänen teki niin kovasti mieli kaakaota, joten melkein mikä vain paikka kelpaisi, sopivasti oli tullut veronpalautuksetkin. Emme kuitenkaan päätyneet mäkkärikaakaoille vaan ihan kahvilaan. Cafe Ursulan ulkoterassi on katoksen ansiosta melko lämmin. Siinä lämpölampun vieressä kuuma (automaatti)kaakao kädessä tuli rupateltua ja nautittua jouluvaloista. 

En ole oikein osannut ymmärtää, että joulu tulee kovaa vauhtia. Torstaina kävin luokkalaisten kanssa keskustassa kiertelemässä, syömässä, kankaita katsomassa, glögiä juomassa ja shoppailemassa. Kaupungilla on kaikkialla jouluvalot ja tuntuu kuin ne kilpailisivat toistensa kanssa. Ehdottoman hienot ovat Stockmannin (tavalliset)ikkunat Mannerheimintien puolella, en tiedä onko kukaan muu niitä huomioinut. Virgin Oilin edessäolevat kojut tuovat joulua perinne herkuilla ja tuotteilla. Ja silti itsestäni tuntuu, että nyt ei ole joulukuu vaikka eilen vietimmekin jo itsenäisyyspäivää! 

Kaikki ajan kanssa. Siinä vaiheessa kun täytyy kiireessä lähteä ostamaan joululahjoja se joulu varmaan alkaa iskeä päin naamaa!

Ihanaa tulevaa viikkoa!
Anna


tiistai 2. joulukuuta 2014

F and F

Päätin tuossa muutamia päiviä sitten perustaa uuden blogin. Jepjep.. joku voisi ajatella että eikö tämä nyt riitä..
Meidän täytyy koulussa tehdä portfolio tämän parin vuoden ajalta, vaikka teenkin sitä myös Power point:iin kuten muutkin tämä blogimuotoinen lähestyminen kirjoittamiseen tuntuu minusta paljon luonnollisemmalta. Vaikka Power Point:lla saakin aikaan hienoja diaesityksiä tuntuu kuitenkin sen käyttäminen aina niin tylsältä. Ehkä olen vain liian monta koulutyötä tehnyt juuri sillä....

Kuitenkin tämä blogin teko kouluaiheisena on hyvin mielenkiintoista. Kerrankin aihe ja keskityn perjaatteessa vain yhteen asiaan. Olen aiemminkin "hengaillut" Wordpress:n puolella mutta nyt päätin kunnolla yrittää mitenkä sillä bloggaaminen luonnostuisi. Nouu hätä tämä ei ole kävelemässä minnekkään ja samalla sivustolla ajattelin pysytellä.

Yhden ongelman Wordpress:ssä jo löysinkin. Olin kirjoittanut hienon uuden tekstin, yksi delete vahinko pyyhkäisy ja en saanut teksiä enää takaisin. Joko en tiedä mistä kumoa kohta löytyy tai sitten sitä ei vain ole ja minun pitäisi tavoitella äärimmäistä keskittymistä kirjoittaessani.

Kuitenkin ajattelin jakaa tämän teidän kanssanne. Ulkoasu on vielä alkeellinen, en oikein osaa vielä hienouksia ja tekstiäkin tähän mennessä valitettavasti vähän (+ yks teksti puuttuu). Vaikka tulenkin koulusta täälläkin kirjoittelemaan, onhan se suuriosa tämän hetkistä elämääni, niin yritän painottaa suuremman ja syvällisemmän koulu mietinnän tuonne----> https://fandfashion.wordpress.com/


maanantai 1. joulukuuta 2014

#1




Ensimmäinen joulukuuta!
Vielä ei ole täysi joulunhuuma muhun iskenyt mutta eiköhän se tuolta hiivi salakavalasti.
Joulun on jossain määrin hieman rankkaa aikaa. Jokaiseen liittyy omat muistonsa. Jos muistatte, julkaisin täällä muistaakseni viime tai toissa jouluna äänikuunnelman joulusta, jonka olin tehnyt Heo:ssa.
Nyt on taas aivan uusi joulu vaikka taidan viettää sitä melko samoin kuin muina vuosina. Ainut etten ole toivottamassa hyvää joulua eräälle ihmiselle, tai voin minä toivottaa mutta se ei ole enää sama asia. Mutta on minulle tullut taas uusia ystäviä joille pääsen toivottamaan hyvää joulua. Esimerkiksi ihania uusia työkavereita tämän vuoden varrelta ja uudet koulukaverit, jotka piristävät päivästä toiseen.
Ja mistä sitä tietää, vaikka onkin Jouluaattoon enää 23 päivää jäljellä, niin saattaas tässäkin ajassa tupsahtaa uusia ihmisiä vastaan joille pääsen toivottamaan hyvää joulua, sehän taitaa kuulua siihen jouluntaikaan!

-Anna :)